007-Matkakertomus: Pariisi (RANSKA) 2013, päivä 3/7: Vaux le Vicomte -linna & Fountainebleaun palatsi

Lukeaksesi tätä 007-matkakertomusta ensimmäisestä päivästä alkaen, klikkaa tästä

Maanantai 14.10.2013


Menimme aamiaiselle Gare du Nordin asemalle, pieneen asemakahvioon nimeltä Malongo Gare Nord. Sen jälkeen jätimme matkatavarat säilytykseen hotelliimme Mercure Paris Terminus Nord, (12 Boulevard de Denain, 129,00 euroa / 1 yö, ei sisältänyt aamupaloja, varattu booking.comin kautta) ja kirjauduttiin ulos. Metromatkan jälkeen etsimme Cityraman toimiston osoitteesta 2 Rue de Pyramides. Ilmoittauduimme ns. ”Kahden linnan päivään”, joka koostui vierailuista bussikyyteineen Vaux le Vicomte -linnaan ja Fontainebleaun palatsiin. Hintaa tälle matkapaketille tuli 159,00 euroa kolmelta henkilöltä.  

Saavuimme Maincyssa sijaitsevalle Vaux le Vicomte –linnalle lähellä Melunin kaupunkia.

"Vaux-le-Vicomte (ransk. Château de Vaux-le-Vicomte), on ranskalainen linna, joka sijaitsee Maincyssä, Seine-et-Marnen departementissa. Barokkityylisen linnan rakennutti vuosina 1658 – 1661 Nicolas Fouquet, joka oli tuolloin Ludvig XIV:n finanssiministeri.
Vaux-le-Vicomte oli usealla tavalla Euroopan merkittävin rakennustyö 1600-luvun puolivälissä ja hienoin Ranskassa rakennettu talo sitten Yvelinesiin nouseen Maisonsin linnan. Tässä suurtyössä talon ja puutarhan arkkitehdit sekä koristemaalari työskentelivät ensimmäistä kertaa yhdessä. Se oli alkuna uudelle loistokkuudelle, joka liitetään Ludvig XIV:n tyyliin. Siihen kuuluu olennaisena osana yhteistyö, joka ulottui rakennuksesta ja sen sisustuksesta taideteoksiin ja kokonaiseen maisemaan. Vaux-le-Vicomte on yksi Euroopan hienoimmista tällaisen yhteistyön tuloksista.Linna sijaitsee ympäristöään korkeammalla, keskellä metsäistä maisemaa. Nykyisin, kun 1600-luvulla aikoinaan pellolle istutetut puut ovat saavuttaneet täyden mittansa, vaikutelma on aikaisempaa voimakkaampi." (Wikipedia)

Photo © EON, United Artists, Danjaq LLC

Linna on Bond-pahis Hugo Draxin tyyssija Roger Mooren elokuvassa "Kuuraketti".

Mika

"Le Nôtren suunnittelema puisto oli suuren kokonaisuuden vaikuttavin piirre. Siinä oli vesialtaita ja kanavia kaartuvine kivireunoineen, suihkulähteitä ja erimuotoisia parterrejä, joista syntyi yhtenäisempi ja tasapainoisempi kokonaisuutena kuin se suunnaton moninaisuus, joka hänen tuli luoda Versailles’hin." (Wikipedia)

Draxin astronautit harjoittelemassa linnan edustalla
Photo © EON, United Artists, Danjaq LLC

Siirryimme linnan pihalle kuvaamaan 007-paikkoja, jotka näkyvät Bondin ja Corinne Dufourin saapuessa paikalle helikopterilla. Kiertelimme hulppeita sisätiloja läpi myös.

Pirita & Mika. Tämä kuva: 7-vuotiaan tyttären ottama

                        

Bond ja Corinne Dufour (Corinne Cléry) saapuvat Draxin linnaan
Photo © EON, United Artists, Danjaq LLC

Sitten vuokrasimme Bond-tyyliin golfkärryn. Hintaa 45 minuutin ajelulle tuli 15 euroa, ja pantti 200 euroa piti maksaa käteisellä. Ajokortti piti esittää. Mika oli kuskina.

Huristelimme kartan mukaisilla reiteillä, ja varsinkin tytär piti tätä kokemusta yhtenä parhaista Pariisin matkallamme Disneyland Parisin lisäksi.  

Pirita

Corinne Dufour juuri ennen Draxin dobermanien hyökkäystä elokuvassa "Kuuraketti"
Photo © EON, United Artists, Danjaq LLC

Ajoimme Hercules-patsaan tuntumaan, josta Mika siirtyi kuvaamaan paikkaa jossa Bond ja Drax ampuvat fasaaneita. Samassa paikassa Drax usuttaa myös dobermaninsa avustajansa Corinne Dufourin kimppuun.

Hugo Drax (Michael Lonsdale) ja Bond Herculeksen patsaan lähistöllä
Photo © EON, United Artists, Danjaq LLC

Sitten oli jo kiire palauttaa golfkärry, ja siirtyä matkamuistomyymälään ostamaan tuliaisia. Ehdimme myös ruokailla Restaurant L´Ecureuilissa. Siirryimme takaisin linja-autolle, joka kuljetti meidät seuraavalle linnalle nimeltä Fontainebleaun palatsi, Fountainebleaun kaupunkiin. Upeita huoneita ja saleja löytyi molemmista linnoista.

                                                         Château de Fontainebleau

"Fontainebleaun palatsi on suuri renessanssiajan palatsi Fontainebleau kaupungissa. Palatsia ovat rakennuttaneet useat hallitsijat aina Frans I:stä alkaen. Fontainebleaun kaupunki on kasvanut metsän, joka on entinen kuninkaallinen metsästyspuisto, jäännösten ympärille. Palatsin sisätilat ovat ensimmäisiä, jotka edustavat italialaista manierististä tyyliä. Ranskan 1500-luvun manneristinen sisustustyyli tunnetaan myös nimellä Fontainebleaun tyyli. Se yhdisteli veistoksia, metallitöitä, maalauksia, stukkikoristeita ja puutöitä sekä pihassa toi kaavoitetun kukkatarhan. Palatsi kuuluu nykyään osana UNESCOn maailmanperintöluetteloon." (Wikipedia)

"Paikalla oli jo linna Ludvig VII:llä 1100-luvun loppupuoliskolla. Fontainebleau oli Filip II:sen ja Ludvig IX:nnen suosikkiasuinpaikka. Frans I aloitti nykyisen palatsin rakennuttamisen ja palkkasi arkkitehdiksi Gilles le Bretonin. Kuningas kutsui töihin myös arkkitehti Sebastiano Serlion ja Leonardo da Vincin. Frans I:sen galleria, jossa on Rosso Fiorentinon freskoja, toteutettiin vuosien 1522 ja 1540 välisenä aikana. Henrik II:sen valtakautena The Salle des Fêtes koristeltiin italialaisten manieristien, kuten Francesco Primaticcion ja Niccolò dell'Abbaten, töillä. Benvenuto Cellinin Fontainebleaun nymfi on nykyään esillä Louvressa.

Henrik IV lisäsi palatsiin useita rakennuksia 1500- ja 1600-luvun taitteessa ja myös halkaisi puiston 1200 metriä pitkällä kanaalilla sekä määräsi istutettavaksi mäntyjä, jalavia ja hedelmäpuita. Noin 200 vuotta myöhemmin palatsi oli ajautunut huonoon kuntoon: Ranskan vallankumouksen aikana monia alkuperäisistä huonekaluista myytiin, kuten monista muistakin kuninkaallisista palatseista. Kuitenkin noin vuosikymmenissä Napoleon I onnistui muuttamaan palatsin suuruutensa symboliksi. Napoleon I on vastuussa rakennuksen nykyisestä ulkoasusta. Hän muun muassa rakennutti mukulakivisisäänkäynnin, joka oli tarpeeksi leveä hänen vaunuilleen.

Filip IV, Henrik III ja Ludvig XIII syntyivät palatsissa ja kaksi ensiksi mainittua myös kuolivat paikassa. Ruotsin kuningatar Kristiina asui Fontainebleaussa vuosia vuoden 1654 kruunusta luopumisensa jälkeen. Vuonna 1685 palatsissa kirjoitettiin Fontainebleaun edikti, joka kumosi Nantesin ediktin. Bourbon suvun kuninkaalliset vieraat, kuten Pietari Suuri, majoittuivat palatsissa. Myös paavi Pius VII majoittui palatsissa, kun hän tuli Ranskaan siunaamaan Napeleonin vuonna 1804 ja vuodet 1812–1814 Napeleonin vankina." (Wikipedia)

Sade yllätti, joten kävimme kahvittelemassa linnan omassa kahviossa, jonka jälkeen etsimme bussimme. Kuljettaja ei ollut paikalla, joten siirryimme sadetta pitämään lähellä olevaan Magenta-kahvilaan. Sieltähän se meidän kuljettajakin löytyi! Uni maittoi bussissa, ja kun saavuttiin takaisin Pariisiin, lähdimme etsimään illallispaikkaa.

Sinnikkään etsimisen jälkeen löysimme ravintola Le Petit Machonen, mutta se oli kiinni. Ravintola mainitaan Raymond Bensonin Bond-kirjassa "Never Dream of Dying". Tyhjin vatsoin emme kuitenkaan joutuneet lähtemään, vaan menimme syömään samalla kadulla Rue Jean-Jacques Rousseau, olevaan Pizza/Grill Casa Festaan. Siellä oli akvaario heti pöytämme vieressä, joten ainakaan tyttärellä ei aika käynyt pitkäksi ruokaa odottaessa.

”Hän saattoi naisen Rue St. Honorélle ja yhä eteenpäin itään, kunnes he tulivat Le Petit Mâchon-kahvilaan. Se oli hurmaava, hiljainen keltaiseksi ja ruskeaksi maalattu paikka. Päivän erikoisuudet oli listattu liitutauluihin, jalkakäytävällä oleviin pieniin neliönmuotoisiin pöytiin. Paikan emäntä tervehti lämpimästi Tylynia ja Bondia ja antoi heidän valita pöydän paikan perältä, kaukaa muista ryhmistä.”

Raymond Benson: "Never Dream of Dying"

Jälkiruuan kävimme nauttimassa Cafe Le Nemours:ssa, joka nähdään elokuvassa "The Tourist"  (Timothy Dalton). Kävimme tutustumassa myös Pub Comedieniin vessakäynnin verran.

Matkustimme hakemaan matkatavaramme Terminus Nordista, ja siirryimme EST -hotel Parisiin.  (49 Boulevard Magenta, 400,00 euroa / 4 yötä, ei sisältänyt aamupaloja, varattu booking.comin kautta. Tämä hotelli veloitti kaupunkiveron 1 euroa/hlö/yö.) Sieltä saimme huoneen nro 501, joka oli 5.kerroksessa. Onneksi Mikan laukku oli tässä vaiheessa löytynyt, ja se oli toimitettu tähän hotelliin. 

Tytär on ihastuttanut olemuksellaan paikallisia. On osannut peruskohteliaisuudet ranskaksi. Hotellimme respan setä Paul on ollut erityisen avulias, järjestänyt etukäteen lentokenttätaksikyytejä sekä aikaisen aamiaisen lähtöpäiväksi.

Tämä 007-matkakertomus jatkuu täällä

Katso englanninkielinen lista 007 LOCATIONS (visited), poislukien 007 HOTELS (visited) ja 007 RESTAURANTS (visited), joilla on omat osiot. Klikkaa linkkejä.

  

007-Matkakertomus: Pariisi (RANSKA) 2013, päivä 2/7: Eiffel-torni & Louvre

Lukeaksesi tätä 007-matkakertomusta ensimmäisestä päivästä alkaen, klikkaa tästä


Sunnuntai 13.10.2013

Aamupalalle menimme lähistöllä olevaan Cafe Pizzeria Forestaan, jossa sai British breakfastin.

Mika

Aamiaisen jälkeen uloskirjauduimme hotellista, ja veimme laukut seuraavaan hotelliimme, lähellä olevaan Mercure Paris Terminus Nordiin. (12 Boulevard de Denain, 129,00 EUR / 1 yö, ei sisältänyt aamupaloja, varattu booking.comin kautta) Saimme huoneen 6. kerroksesta, nro 633. Upea parivuode ja lisävuode. Huone oli oikein hieno muutenkin. 007 majoittuu täällä Ian Flemingin novellikokoelman "Erittäin salainen"  tarinassa "Saalis näkyvissä"  ja syö Terminus Nordin ravintolassa John Gardnerin kirjassa "Kuolema on ikuinen, James Bond".

"Pariisissa Bond suosi poikkeuksetta samoja paikkoja. Hän asui Terminus Nordissa, sillä hän piti asemahotelleista ja tämä oli niistä vähiten pramea ja huomaamattomin."

Ian Fleming: "Saalis näkyvissä"

"Euroopan rautatieasemista Bond rakasti eniten Gare du Nordia. Hänellä oli erityismuistoja siitä. Se oli myös kävelymatkan päässä yhdestä hänen suosikkiravintoloistaan Pariisissa: Terminus Nordista.

Suurten rautateiden pääteasemien varjossa kiehnaavia bistroja ja ravintoloita on tavallisesti syytä välttää. Niiden asiakaspiiri koostuu väistämättä muuttolinnuista, asemalle tulevista ja sieltä lähtevistä ihmisistä. Siitä taas seuraa, että palvelu on parhaimmillaan innotonta, pahimmillaan hutiloivaa, ruoka ainoastaan välttävää. Onneksi aivan vastapäätä Gare du Nordia sijaitseva Terminus Nord on arvossa pidetty poikkeus. Sen palvelu on moitteetonta ja ruoka houkuttelee herkkusuita, jotka eivät ole vain läpikulkumatkalla Ranskan pääkaupungissa tai käyttämässä asemaa."

John Gardner: "Kuolema on ikuinen, James Bond"

Metroliikenne oli aika toimivaa, kun sen ensin ymmärsi. Kertalipun hinta on 1,70 euroa/hlö. Matkustimme metrolla lähelle Eiffel-tornia.

Mika & Pirita

Kuvasimme SPECTREn päämajan Sean Conneryn elokuvasta "Pallosalama"

Emilio Largo (Adolfo Celi) SPECTREn päämajan edessä elokuvassa "Pallosalama"
Photo © EON, United Artists, Danjaq LLC

ja kohdan Roger Mooren Bond-leffasta "007 ja kuoleman katse", jossa Bond nappaa Renault-taksin Eiffel-tornin juurelta ja ajaa rappusia alas.

Bond käyttää oikotietä elokuvassa "007 ja kuoleman katse"
Photo © EON, United Artists, Danjaq LLC

Meillä oli ennakkoon varatut liput (3 henkilöltä yhteensä 120 euroa) ja aika Eiffel-tornille 12.30, ja paikalla piti olla varttia ennen. Oli hyvä, että olimme reilusti etuajassa, koska Pariisissa oli juuri meneillään 20 km:n juoksu, ja tapahtuma ruuhkautti Eiffel-tornin ympäristön. Tytär sai kisamitalin joltain ystävälliseltä kilpailijalta.

Jouduimme kiertämään melkein koko korttelin päästäksemme Eiffel-tornille, vaikka vain suojatie olisi ollut välissä. Juuri siinä kohdassa oli juoksun maaliintulo, joten ei voinut muutakaan. Ihmettelimme paikalla olleita aseistettuja sotilaita rynnäkkökivääreineen, mutta arvelimme sen liittyvän juoksukilpailun turvallisuuteen. Myöhemmin saimme kuulla, että Eiffel-torni oli samana aamuna evakuoitu uhkaussoiton takia.

Me odotimme voucherien kanssa yhteyshenkilöä tornin eteläisen jalan luona, ja meille pidettiin lyhyt esitelmä miten homma toimii, ja meitä varoitettiin taskuvarkaista. Pääsimme jonojen ohi kätevästi lipuillamme, ja kun laukut oli läpivalaistu ja metallinpaljastimen läpi kävelty, siirryimme hissiin, joka vei meidät suoraan toiseen kerrokseen. Siellä ostimme tuliaisia matkamuistomyymälästä ja kuvasimme maisemia.

                              

Tiesitkö:

Juuri ennen kuin stunttihypyn Eiffel-tornista piti tapahtua, kaksi jännitystä hakevaa henkilöä teki luvattoman hypyn Pariisin tunnetuimmasta maamerkistä. Se on jo kauan tarjonnut jännitystä ihmisille jotka haluavat hypätä kuuluisalta rakennukselta ilman lupaa. Ensimmäinen elokuvan hypyistä oli niin onnistunut, että toinen hyppy peruttiin enempien riskien poistamiseksi, sekä kustannusten ja ajan säästämiseksi. Kuitenkin, kuten Inside "A View to a Kill" (2000) -ohjelmassa mainittiin, kaksi kuvausryhmän jäsentä, mukaan lukien Don "Tweet" Caltvedt, väitetysti menivät tekemään luvattoman hypyn, koska olivat ilmeisesti niin pettyneitä siitä, etteivät saaneet hypätä Eiffel-tornista. Luvaton stunttihyppy maksoi heille heidän työpaikkansa, koska he olivat vaarantaneet elokuvan loppuun kuvaamisen Ranskan pääkaupungissa.

Kuva Duran Duran:n musiikkivideosta "A View to a Kill"

Sitten siirryimme taas hissille, ja matkustimme Eiffel-tornin huipulle, josta avautui hulppeat näkymät, joita kelpasi valokuvata. Onneksi jonotus huipulle vievään hissiin tuulessa ja kylmässä oli sen arvoista!

Eiffel-tornin yhteydessä on ravintola Jules Verne, mutta sinne olisi tarvittu pöytävaraus. Me suuntasimme Louvren lähistöllä olevaan ravintolaan Cafe Des Beaux Arts, jossa oli maistuvia Parisienne-juustoleipiä. Samannimisellä ravintolalla (nykyinen nimi Alcatraz) on Bond-kytkös. Bond syö siellä päivällistä John Pearsonin kirjassa "James Bond, superagentin hurja elämä". 

"Eräänä yönä he olivat syömässä päivällistä täpötäydessä Restaurant des Beaux Artsissa ja kuulivat juopuneen amerikkalaisen huutavan:  ”Täällä on suloinen Marthe ja hänen englantilainen puudelinsa.” Huutaja oli tunnettu rettelöitsijä Sailor Hendrix. Bond iski häntä hyvin lujaa silmien väliin ja painoi sitten hänen päänsä sipulikeittoon."

John Pearson: "James Bond, superagentin hurja elämä"

Kiirehdimme Louvrelle, kuvasimme pyramidit.

Pirita

Sisällä museossa menimme Denon-siipeen, jossa oli kaikkien tuntema maalaus Mona Lisa.

Mona Lisan hymy

Kamera räpsyi myös Sully-siivessä, kun kuvasimme Milon Venus –patsasta (Venus de Milo). Olimme liikkeellä niin lähellä sulkemisaikaa, ettei henkilökunta edes leimannut lippujamme.

Milon Venus

"Kerran hän oli kulkenut Riemukaaren alta edelleen Louvreen, missä hän oli johdattanut heidät surumieliseen tanssiin halki useiden kerrosten ja salien. Hän oli jopa tappanut kaksi SMERSH:in teloitusosaston jäsentä: keskellä pohjakerroksen egyptiläisiä esineitä."

John Gardner: "Kuolema on ikuinen, James Bond"

"Louvren näyttävän I.M. Pei pyramidin sisäänkäynti ei koskaan lakannut tekemästä vaikutusta Bondiin. Lasista ja teräsputkesta tehtyä pyramidia ympäröi 1200-luvulla perustetut rakennelmat. Pyramidin nurinkurisella luonteella on kriitikkonsa, mutta juuri se on vaikuttavinta siinä."   

Raymond Benson: "Never Dream of Dying" 

Illan hämärtyessä menimme viimeiselle vuorolle BatoBus - jokilaivaristeilylle. Se oli Hop on, Hop Off- tyyppinen, mutta me menimme yhtä vaille koko kierroksen. Hintaa risteilylle tuli aikuiset a´ 15 euroa / lapset 7 euroa.

Matka huipentui Eiffel-tornin edustalle, torniin sytytettiin välkkyvät valot, jotka tasaantuivat normaaleiksi valoiksi. Saimme upeita valokuvia!

Menimme illalliselle hotellin omaan ravintolaan Terminus Nordilla. Ruoka ja juoma maittoi, tosin tytär nukahti pöytään.

"Bond tilasi Martinin antamatta tavanomaisia ohjeitaan. Terminus Nordin saattoi luottaa pystyvän laatimaan hyväksyttävän kopion siitä mitä hän piti täydellisenä martinina, omituisuus jota cocktailin tekotaiteen suuret mestarit eivät ehkä jakaneet.

Kadunvieripöydästään Bondilla oli erinomainen näköala aseman julkisivuun, ja ruokalistaa tutkiessaan hän piti silmällä myös merkkejä tavasta, jolla Harry Spraker teki työtään."

John Gardner: "Kuolema on ikuinen, James Bond"


Tämä 007 -matkakertomus jatkuu täällä


Katso englanninkielinen lista 007 LOCATIONS (visited), poislukien 007 HOTELS (visited) ja 007 RESTAURANTS (visited), joilla on omat osiot. Klikkaa linkkejä.

007-Matkakertomus: Pariisi (RANSKA) 2013, päivä 1/7: Eurostar-junalla Lontoosta Pariisiin

Piritan, Mikan ja 7-vuotiaan tyttären omatoiminen perhematka 12.-18.10.2013

Lentoyhtiö: SAS
Lennot:
Helsinki-Tukholma-Lontoo

Pariisi-Kööpenhamina-Helsinki

Hinta: 627,24 euroa / 3 hlöä
Lentoajat: 
Helsinki-Tukholma 1 h 00 min, Tukholma - Lontoo 2 h 35 min
Lontoo - Kööpenhamina 1 h 45 min, Kööpenhamina - Helsinki 1 h 35 min

Juna: Eurostar
Lontoo-Pariisi
Hinta: 131,40 euroa / 3 hlöä
Matka-aika: 2 h 22 min

Hotellit:
Grand Hôtel Magenta, 129 Boulevard de Magenta
90,00 euroa / 1 yö, ei sisältänyt aamupaloja, varattu booking.comin kautta.

Mercure Paris Terminus Nord, 12 Boulevard de Denain
129,00 euroa / 1 yö, ei sisältänyt aamupaloja, varattu booking.comin kautta

EST Hotel Paris, 49 Boulevard Magenta
400,00 euroa / 4 yötä, ei sisältänyt aamupaloja, varattu booking.comin kautta.

Tämä hotelli veloitti kaupunkiveron 1 euroa/hlö/yö.

Lauantai 12.10.2013

Lomalla on erityisen mukavaa herätä aikaisin….not! Kello pärähti 3.20, ja aloimme valmistautua yhdistettyyn Lontoon –ja Pariisinmatkaamme. Lento lähti Helsingistä klo 7.05. SAS ei tarjonnut mitään ilmaiseksi, edes mehumukillista, josta sai maksaa 1 euron. Lento oli etuajassa onneksi, ja meillä oli hyvin aikaa siirtyä jatkolennolle Tukholmasta Lontooseen. Lontooseen kone lähti klo. 7.55 paikallista aikaa. Meille ilmoitettiin, että saavumme myös Lontooseen etuajassa, se ei tosin auttanut, koska oli ruuhkaa. Sen takia jouduimme kaartelemaan Heathrown kentän yllä jonkun aikaa. Perillä Lontoossa olimme n. 9.30 paikallista aikaa.

Meillä oli tarkoitus siirtyä reippaasti Heathrown kentältä Lontoon ytimeen, mutta suunnitelmat ottivat takapakkia, kun Mikan matkalaukku oli kadonnut. Selvittelyihin meni aikaa aivan riittävästi. Mikalle luvattiin 100 punnan hyvitys kuitteja vastaan, jos hankkii vaatteita ja muuta tarpeellista ennen laukun löytymistä.

Matkustimme metrolla St Pancrasin asemalle. Matka maksoi 5,50 puntaa/hlö, matkan kesto n. 50 min. Tytär nukkui koko matkan melkein. Perillä St Pancrasin asemalla jätimme Piritan ja tyttären laukut säilytykseen. Kustannukset siitä 9 puntaa / laukku. Meiltä tiedusteltiin, onko laukuissa aseita tai räjähteitä. No ei ollut! Laukut läpivalaistiin kuitenkin.

Tämä kuva: 7-vuotiaan tyttären ottama

Alun perin meidän piti kulkea metrolla tästä eteenpäinkin, mutta tiukan ja viivästyneen aikataulun takia otimme taksin London Zoon:n edustalle. Matka maksoi 12 puntaa. London Zoo aukeaa 10.00. ja me olimme paikalla puolen päivän aikaan. Sisäänpääsymaksu aikuisilta oli a´23,50 puntaa, ja lapselta 17 puntaa.

Jonoja ei juurikaan ollut 12 aikaan, koska ihmisiä ohjattiin eri lipunoston jälkeen eri sisäänkäynneistä alueella. Eläintarhan valokuvaaja oli paikalla, otti turistikuvat kaikista halukkaista, ja 20 punnan hinnalla sai omalla kuvalla varustetun Zoo-tietokirjasen ja avaimenperän, me tyydyimme 15 punnan hintaan pelkkään kirjaseen.

Onneksi löysimme matelijatalon (Reptile House), koska sitä ei ollut New Yorkin Central Park Zoossa, josta James Bond etsi sitä myös tapaamistaan varten.

(Tiesitkö: James Bond putoaa Komodonvaraanien eteen elokuvassa "Skyfall")

Photo © EON, United Artists, Danjaq LLC

Näimme myös akvaariotalon, gorillat, lintupolun, lasten suunnittelema puiston lapsille, ötökkätalon sekä pingviinit.

GoldenEye -agentti?

Eläintarha sijaitsee Regent´s Parkin tuntumassa, joten siirryimme tutustumaan puistoon.

Puistossa oli lenkkeilijöitä, jalkapallon pelaajia, picknikillä kävijöitä ja muita kulkijoita. Me etsimme Inner Circlen, jossa on Queen Mary´s Gardens.

Menimme ruusupuutarhaan (Queen Mary´s Rose Garden) jossa 007 istui puiston penkillä Ian Flemingin kirjassa "Elät vain kahdesti". Mekin istuimme puiston penkillä ja ihailimme ruusuja. Kirjassa on mainittu ruusuistutukset "Super Star" ja "Jäävuori", mutta me emme löytäneet niitä.

Mika

Hauska sattuma on myös, että löysimme "Remember Me" –nimisen ruusurykelmän. (Pierce Brosnanilla on samanniminen elokuva)

"Mutta tänään, elokuun viimeisenä päivänä, täsmälleen kahdeksan kuukautta – kuten hän oli itselleen samana aamuna muistuttanut – Tracyn kuoleman jälkeen, James Bond istui Kuningtar Maryn Ruusutarhassa Regent’s Parkissa ja hänen mielensä oli tulvillaan vain näitä asioita."

"James Bond nousi kävelemään ja meni katsomaan niiden ruusujen metallisia nimilevyjä, joita oli ihaillut. Niistä hän luki, että loistavat, helakanpunaiset ruusut olivat ’Super Stareja’ ja valkoiset ’Jäävuoria’."

Ian Fleming: "Elät vain kahdesti"

Meillä alkoi olla jo kiire takaisin St Pancrasin asemalle, joten Mika pysäytti lennosta taksin. Kyydistä maksoimme 10 puntaa. Lunastimme laukut säilytyksestä, jonka jälkeen siirryimme Eurostar-junalle. Sitä ennen piti kuitenkin näyttää passit, ja läpäistä turvatarkastus, joka oli vähintäänkin lentokentän luokkaa.

Ostimme Caffé Nerosta täytetyt italialaiset lämpimät leivät, jotta meidän ei tarvinnut etsiä ravintolavaunua junasta, varsinkaan kun ei ollut varmuutta onko sitä. Vauhtia oli 280km/h, mutta sitä ei ollenkaan huomannut. Englannin kanaali-osio meni nopeasti, ja muu maisema oli kuin Pohjanmaalta peltoineen.

Tiesitkö: John Gardnerin Bond-kirjassa "Kuolema on ikuinen, James Bond", 007 varoittaa Euroopan johtajia ja hallituksen jäseniä matkustamasta Eurostar-junalla siihen kohdistuvan räjähdysuhkan takia.

Saavuimme Pariisissa Gare du Nordille, hotellille oli vain 300 metrin matka. Kirjauduimme sisään Grand Hôtel Magentaan, saimme huoneen nro 5 ensimmäisestä kerroksesta. Huoneessa oli yksi parivuode sekä lisävuode. Hotellilla oli ystävällinen palvelu.

Kun oltiin saatu matkatavarat huoneeseen, lähdimme kävellen lähistöllä olevaan Carrefour Market Paris Turgotista lunastamaan ennakkoon tilaamamme Louvre-liput. Lapset pääsevät Louvreen ilmaiseksi, aikuisten liput maksavat á 13,60 euroa. Hankittiin samalla Mikalle vaatteita ja peseytymisvälineitä. Tytär sai myyjältä ilmapalloja, kun on viljellyt "Bonjouria" kaikille.

Mentiin illalliselle Villa del Padreen. Ruoka oli hyvää mutta palvelu oli hidasta. Henkilökunta juoksi koko ajan edestakaisin, yritystä kyllä oli tuolla palkitulla ravintolalla. Ruuan jälkeen olimme valmiita nukkumaan.

  

Tämä 007 -matkakertomus jatkuu täällä

Katso englanninkielinen lista 007 LOCATIONS (visited), poislukien 007 HOTELS (visited) ja 007 RESTAURANTS (visited), joilla on omat osiot. Klikkaa linkkejä.